Tai siltä ainakin on tuntunut viimeisen päivän, nimittäin olen ollut yksin kotona ja enpä paljoa muuta ole tehnyt kuin neulonut. Viime joulukuussa aloitettu Tatami-kimono on ollut työn alla, haluaisin saada sen käyttöön vielä tänä kesänä. Leveähihainen kietaisuneule ei oikein talvivaatteeksi sovi, kun ei se mahdu takkien alle.

Eilisen illan (ja yön) sekä tämän päivän olen apinan raivolla neulonut kimonoa valmiiksi. Malli on kivan yksinkertainen, mutta puolessavälissä hihoja tehdessä alkoi toivo loppumaan kesken. Kimono nimittäin neulotaan aloittaen takakappaleesta, jonka loppuun lisätään kummallekin puolelle hihasilmukat, jolloin neulominen tapahtuu "ranteesta ranteeseen" koko paidan halki.

Onneksi seurana oli elokuvien katsomista tietokoneelta, muuten ei tuota neuletta olisi jaksanut. Sen verran työtunteja tuohon meni 3,5mm puikoilla, ettei halua edes ajatella. Kimonon jujuna on tiputetut silmukat, jotka muodostavat reikäneuleen, joka venyttää kimonon laskeutuvaksi ja oikean kokoiseksi (tai ainakin toivon niin, vielä ei ole voinut kunnolla sovittaa...pingotuksen jälkeen on vielä sivusaumat ompelematta).

 

Nyt kimono on kasteltu ja laitettu nuppineuloilla pingottumaan muotoonsa. Melkein kaikki nuppineulat meni kiinni pingotukseen, osana jouduin käyttämään kauluspaitojen mukana tulleita pieniä metallipäisiä nuppineuloja. Nyt on sormenpää hellänä, ihan pienellä voimalla ei nuppineulat jää kiinni lattian muovimattoon. Alustana on olohuoneen ekopuuvillakuteinen matto ja pari pyyhettä.

 

1248559089_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Jotain mittakaavaa: kimonon muodostama risti on 130x130cm...

 

Huomenna toivottavasti kuivunut, niin pääsee ompelemaan saumat ja päättelemään langanpäät.