Niin siis minä nimittäin. Dippatyö on vihdoin painossa koevedokset kunnossa ja pari kappaletta lähti tänään sitomoon sidottavaksi mustiin kansiin. Ehkä tässä viimein saa kohta hengähtää. Vielä pitää valmistumiseen liittyvät paperit toimittaa sidotun työn lisäksi kansliaan ja joulukuun alkupuolella olisi sitten tulossa virallinen valmistumispäivä. Sopivasti saa sitten keskittyä jouluun ja tekstiilialan opintoihin, kun saa viimein toisen keskeneräisen tutkinnon pois alta.

Taukoa tähän hullunmyllyyn toi viime perjantaina Tampereella olleet Kädentaidot-messut, joissa meni koko päivä ihmetellessä ja kierrellessä. Miettimäni budjetti ei riittänyt ollenkaan, mutta onneksi monilla kojuilla pystyi maksamaan pankkikortilla. Tarpeellisimmat tuliaiset olivat langankeritsin ja todella lämmin tekoturkiksella koristeltu fleecehuppu. muita vähemmän tarpeellisia,mutta kivoja ostoksia olivat massakoru, sukkalankoja pari kerää, Sivillaa kudottuun huiviin, tumma violetti merino oro, pari silkkihuivia sekä kasa bambupuikkoja (kun olivat puoleen hintaan, en minä muuten).

Kyllä se vaan niin on, että Tampereen messut ovat vuoden käsityömessujen kohokohta. Ehdottomasti paras ja monipuolisin valikoima. Ensi vuonna en varmaan muille messuille menekään, kun pääsylippuhinnat nousevat ja samalla näytteilleasettajien määrä laskee.