Edelleenkään en ole kyllästynyt pitsihuivienneulomiseen. Syynä on varmaan se, että niihin ei tarvitsetehdä mallitilkkua tai muuten mitoittaa tarkoin, koska valmiin huivin ei tarvitse olla kuin suunnilleen oikean kokoinen. Ei siis haittaa jos käsialani on löysempää kuin mallin suunnittelijalla tai eripaksuinen lanka ja puikot.

Viimeisin valmistunut on Sweep of Easy Wind and Downy Flake -huivi Wetterhoffin Silviasta puikoilla nro 3. Lankana käytin samaa tummansinistä, josta tein jo Feather and Fan -huivin. Vajaaksi jääneestä toisesta 50g:n vyyhdestä jäi edelleen pieni nöttönen jälkelle, mutta yhtä kokonaista mallikertaa siitä ei olisi välttämättä enää saanut. Aika lailla langan optimointia siis. Vielä olisi kyseistä väriä yksi korkkaamaton 50g:n vyyhti, mitähän siitä tekisi..

764224.jpg

Huivilla mittaa pingotettuna noin 2.0m x 0.9m.

764231.jpg

Vielä kuvaa lähempää huivin ihanasta, mutta yksinkertaisesta kuviosta. Mallikerta oli todella helppo oppia ulkoa ja edellisistä kerroksista seuraamalla pysyi kokoajan mukana missä mennään. Ensimmäisten 20 kerroksen jälkeen en mallikaaviota katsonut enää. Ohjetta tarvitsin enää kapeassa reunuskerroksessa ja ns. i-cord -päättelyssä, jota kokeilin tässä huivissa ensimmäistä kertaa.

Nyt työn alla on Icarus, johon ostin ohjeen netistä, kun en nopeasti löytänyt viime kesän IK:n numeroa, jossa tämä malli myös on julkaistu. Lankana on yksinkertainen Grignascon merinosilkki mustana ja käytössä on puikot nro3. Monet kommentoivat, että puikkokoko on liian suuri merinosilkille, mutta halusin huivista tulevan keveä. Katsotaan sitten pingoittaessa onko silti liian reikäisen näköinen vai juuri sopiva. Huivi on noin puolessa välissä kerroksia, mutta ei tosiaankaan puoliksi tehty, koska silmukkamäärä lisääntyy joka kerroksella.

Icaruksen valmistuttua pitäisi taasen jatkaa baijerilaissukki, jotka ovat edlleen kesken. Toisaalta tekisi mieli aloittaa Rowanin Kidsilk Hazesta (väri Mist) esimerkiksi Luna Moth Shawl ja Kitten Mohairista jälleen uusi Kiri tai Flower Basket Shawl.